Ohjelmisto

Festivaaliteema 2023

Kulta-ajan musiikki

Vuoden 2023 festivaalissa keskitymme elokuvamusiikin maailmaan. Tarjolla on upea kavalkadi kulta-ajan musiikkielokuvia. Teemaa avaavat yleisölle myös elokuvan asiantuntijat ja ammattilaiset sekä huikea elokuvamusiikkikonsertti.

Tervetuloa kesäiseen Vaalaan lumoutumaan elokuvamusiikista!

Perjantai

Huom. Klikkaa elokuvan nimestä saadaksesi lisätietoja
12:00 Alkusanat
Elokuvaohjaaja ja festivaalin taiteellinen johtaja Markku Pölönen avaa festivaalin.
Kesto: 15 min
12:15 Muhoksen mimmi
Muhos on kuuluisa kahdesta mimmistä, ja molempiin suomalaiset tutustuivat olympiavuonna 1952. Muhoslainen Armi Kuusela kruunattiin Miss Universumiksi, ja se toinen Muhoksen Mimmi piti kahvilaa nimeään kantavassa rillumarei-elokuvassa. Muhoksen mimmi pohjautuu Toivo Kärjen säveltämään ja Reino Helismaan sanoittamaan iskelmään – tämähän oli tuttu kuvio rillumarei-elokuvien tuotannossa: ensin väsättiin kansaan menevä rillumarei-ralli ja siitä sitten elokuvalle aihe ja nimi. Elokuvassa on rosoa ja romantiikkaa. Nykymakuun melko railakkaasti tyypitellyt romaanihahmot pitävät meininkiä yllä: aina lumoava Siiri Angerkoski esiintyy pontevana matriarkkana, Mustalais-Jennynä, ja Assi Nortia eksoottisena tanssijatar Doloreksena. Tuija Halosen ja Matti Oraviston viipyilevä romanssi vaikuttaa tuossa ympäristössä melkeinpä aneemiselta.
Ohjaaja: Jorma Nortimo
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Reino Helismaa
Kuvaaja: Kauno Laine
Musiikki: Toivo Kärki
Pääosissa: Tuija Halonen, Matti Oravisto
Ilmestymisvuosi: 1952
Kesto: 77 min
14:00 Pekka Puupää
Rovaniemen markkinoilla (1951) aloitti kriitikoiden hyljeksimän ”rillumarei”-elokuvien genren, ja pari vuotta myöhemmin mentiin puupäät kolisten vielä matalamman riman alitse. Kansa janosi lisää kreisihuumoria, ja sitä tehtiin. Parikymmentä vuotta Elanto-lehden sarjakuvassa seikkaillut koheltajakaksikko, jota Ola Fogelberg oli piirtänyt tanskalaiskomedian hahmoja mukaillen, sovitettiin Esa Pakariselle ja Masa Niemelle – syntyi erottamaton kaksikko Pekka ja Pätkä. Pakarisen ja Niemen taito ja rohkeus tehdä huumoria olemattomista aineksista kannatteli kahtatoista jatko-osaakin. Siiri Angerkosken hahmottelema Justiina (kaulin!) on ikoninen naishahmo, jolla on oma agenda ja luonnetta sen toteuttamiseen. Toivo Kärjen musiikkia kritisoitiin hengettömäksi, ja äänityskin oli jonkun mielestä pielessä. Mutta kansa rakasti!
Ohjaaja: Ville Salminen
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Reino Helismaa
Kuvaaja: Kauno Laine
Musiikki: Toivo Kärki
Pääosissa: Esa Pakarinen, Masa Niemi
Ilmestymisvuosi: 1953
Kesto: 77 min
15:45 Kaksi vanhaa tukkijätkää
Ossi Elstelän ohjauksessa on samaa humoristisen kansanmiehen otetta kuin niissä maanläheisissä roolihahmoissa, joita hänelle näyttelijänä lähes pelkästään tarjottiin. Kaikin puolin ”moterni” meininki kelpasi myös aikalaiskriitikoille – jopa käsikirjoittaja Reino Helismaalle suotiin kehuja ”viitseliäästä työstä”! Tukkilaiselokuvissa on aina sitä ”hoilaamista”, mutta onneksi on kymppinä Olavi Virta, niin saavat romantikotkin piletilleen katetta. Ja miten viehkeästi Anneli Sauli säestääkään rakastettuaan mummon urkuharmonilla! Elstelän ohella kehuttiin Armas Jokion ”Moterni-Jaskaa”, mikä oikein onkin.
Ohjaaja: Ossi Elstelä
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Reino Helismaa
Kuvaaja: Pentti Valkeala
Musiikki: Toivo Kärki
Pääosissa: Anneli Sauli, Ossi Elstelä, Armas Jokio, Olavi Virta
Ilmestymisvuosi: 1954
Kesto: 86 min
17:30 SF-Paraati
SF-paraati on visuaalisesti yksi upeimmista suomalaisista elokuvista. Mestarikuvaaja Theodor Lutz tallentaa varmalla otteella kesän 1939 Helsinkiä, ja Yrjö Nortan ohjauksessa on ajoittain suorastaan ”Lubitzin kosketus”. Ansa Ikosen ja Tauno Palon poreilevan raikkaassa suorituksessa ei hiki haise. Elokuva on erään aikakauden joutsenlaulu; muutama kuukausi kuvausten jälkeen Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen.
Ohjaaja: Yrjö Norta
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Tapio Piha
Kuvaaja: Theodor Luts
Musiikki: Georg Malmstén
Pääosissa: Ansa Ikonen, Tauno Palo
Ilmestymisvuosi: 1940
Kesto: 86 min
19:30 Yksi kohtaus – kolme musiikkia. Elokuvamusiikin työnäytös.
Säveltäjä Vesa Mäkinen ja ohjaaja Markku Pölönen esittelevät yhteistyötään ja elokuvamusiikin säveltämisen eri vaiheita. Samalla saadaan näyte siitä, kuinka vahvasti musiikki vaikuttaa kohtauksen sisältöön ja tunnelmaan.
21:15 Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta
Kaunis Veera -elokuvan lauluja varten koottiin Kipparikvartetti, josta tuli yksi 50-luvun suosituimmista esiintyjäryhmistä. Elokuvassa tosin vain Olavi Virta näyttelee omalla naamallaan, muiden lauluäänet on jaettu näyttelijöille. Kuvauskesä oli Saimaalla sateinen. Kuvausryhmä joutui odottelemaan soveliaita kelejä viikkotolkulla, aika kävi pitkäksi ja elämä risaiseksi. Huolimatta kaikinpuolisesta kosteudesta aurinkoinen elokuva valmistui ja miellytti yleisöä.
Ohjaaja: Ville Salminen
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Perustuu Tatu Pekkarisen aiheeseen
Kuvaaja: Osmo Harkimo
Musiikki: Harry Bergström
Pääosissa: Kalle Viherpuu, Väinö Luutonen, Uuno Laakso, Hannes Häyrinen, Olavi Virta, Tuija Halonen, Assi Nortia, Elna Hellman, Eero Roine, Rolf Labbart
Ilmestymisvuosi: 1950
Kesto: 82 min

Lauantai

Huom. Klikkaa elokuvan nimestä saadaksesi lisätietoja
12:00 Kipparikvartetti
Reino Helismaan käsikirjoitus on ehkä vasemman käden hutaisu, juoni onnahtelee, eivätkä kaikki ”vitsit” enää nykyihmiselle aukea – mutta jäivätkö tuon ajan kriitikoilta huomaamatta esiintyjien iloinen antaumus ja etenkin Liisa Tuomen ja Olavi Virran läsnäolo ja karisma? Laulunumerot monimutkaisine koreografioineen ansaitsevat erityisen kiitoksen.
Ohjaaja: Ville Salminen
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Reino Helismaa
Kuvaaja: Pentti Valkeala
Musiikki: Harry Bergström
Pääosissa: Olavi Virta, Kauko Käyhkö, Auvo Nuotio, Teijo Joutsela, Liisa Tuomi, Eero Roine
Ilmestymisvuosi: 1952
Kesto: 80 min
14:00 Luento: Rikoselokuvamusiikin historiaa 1930-luvulta 1960-luvulle
Tutkija Juha Seitajärvi käsittelee musiikin roolia rikoselokuvien kerronnassa ja esittelee runsaiden näytteiden kera kotimaisen elokuvamusiikin vaiheita 1930-luvun Sinisestä varjosta sota-ajan vakoiluelokuvien kautta 1960-luvun Komisario Palmuun.
15:20 Tyttö ja hattu
On elokuvia, jotka tekevät vaikutuksen tarinallaan, elokuvia, joihin luotu visuaalinen ilme ihastuttaa ja sitten on elokuvia, kuten Tyttö ja hattu, jotka jo nimellään kertovat, minkä varaan niiden menestys on laskettu. Pirkko Mannolan iloisesti ”pirskahteleva” naapurintytön charmi oli jo yhdeksässä elokuvassa pitänyt yleisöä hereillä, joten tarvittiinko sitten nytkään oikeastaan muuta kuin se hattu ja nippu Harry Bergströmin säveltämiä ja Sauvo Puhtilan eli ”Saukin” sanoittamia iskelmiä. Vasta 22-vuotias Mannola osaa sekä tanssia että laulaa ja näytelläkin. Tämä vikkelästi liitelevä elokuvahattara menestyi lippuluukuilla keskivertoa paremmin.
Ohjaaja: Aarne Tarkas
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Olavi Linnus
Kuvaaja: Osmo Harkimo
Musiikki: Harry Bergström
Pääosissa: Pirkko Mannola, Hannes Häyrinen ja Rauha Rentola, Pentti Irjala, Esko Salminen, Pentti Viljanen
Ilmestymisvuosi: 1961
Kesto: 89 min
17:15 Pikku pelimannista viulun kuninkaaksi
Heimo Haitto oli ja on ikonisin suomalainen viulisti kautta aikojen. Hänen elämäntarinassaan olisi sellaisenaankin aihetta muutamaan elokuvaan. Hän antoi ensikonserttinsa 13-vuotiaana vuonna 1939 Helsingin kaupunginorkesterin kanssa ja voitti samana vuonna Lontoossa British Council of Musicin kansainvälisen viulukilpailun, johon hän osallistui alaikäisenä erikoisluvalla. Pikku pelimannista viulun kuninkaaksi on fiktiivinen tarina todellisesta henkilöstä, joka tässä elokuvassa näyttelee itse pääosan. Parasta elokuvassa on Haitto ja hänen soittonsa.
Ohjaaja: Toivo Särkkä
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Vivica Bandler
Kuvaaja: Erik Blomberg
Musiikki: Viipurin musiikkiopiston lapsiorkesteri
Pääosissa: Heimo Haitto, Regina Linnanheimo, Aku Korhonen
Ilmestymisvuosi: 1949
Kesto: 73 min
19:00 Elokuvamusiikkikonsertti
Elsa Saision tähdittämä Silta muistoihin -konsertti johdattaa meidät elokuvamusiikin maailmoihin aina 30-luvulta tähän päivään. Konsertin juontaa elokuvaohjaaja Heikki Kujanpää. Elsa Saisio toimii solistina, Marko Puro soittaa pianoa, Mauri Saarikoski viulua ja Ville Herrala Kontrabassoa.
Kesto: 90 min
21:00 Taikayö
Karl William Söderström syntyi Liverpoolissa suomalaiselle isälle ja englantilaiselle äidille. Hän puhui sujuvasti kolmea kieltä: suomea, englantia ja ruotsia. Hänen taiteilijanimekseen vakiintui Suomessa 40-luvulla William Marcus. Näyttelijänä aloittanut Marcus sai ensimmäiseksi ohjaustyökseen suomalaisista suomalaisimman tukkilaisromanssin. Vaikuttaa melko erikoiselta yhtälöltä. Marcus kuitenkin onnistuu esikoisessaan, onnistuu ohjaajana, jolla on silmää kuvalliselle kerronnalle, jopa niin, että harvassa suomalaisessa maaseutuelokuvassa koko tapahtumaympäristö – luonto, vuorokauden ajat, valo – hengittää yhtä tiiviisti samaan rytmiin tarinan kanssa. Tukkilaiselokuvista ja varmaan myös Repe Helismaasta käsikirjoittajana tarpeekseen saanut kriitikkokunta ei osannut elokuvan ansioita tunnistaa.
Ohjaaja: William Markus
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Reino Helismaa
Kuvaaja: Kauno Laine
Musiikki: Toivo Kärki
Pääosissa: Siiri Angerkoski, Tuija Halonen, Uljas Kandolin, Aku Korhonen, Heikki Heino, Pentti Siimes
Ilmestymisvuosi: 1954
Kesto: 74 min
22:45 Kulkurin valssi
Toivo Särkän viivästynyttä Kulkurin valssia kuvattiin syksyllä 1940. Talvisodan loppumisesta oli runsaat puoli vuotta. Kelit olivat koleat, ja sade keskeytti kuvaukset tuon tuostakin. Käsikirjoittaja Mika Waltari oli sijoittanut elokuvaromanssin yltäkylläiseen kartanoympäristöön, ja kuvaavaa sota-ajan ahdingolle oli, että pitopöytään katetuille herkuille piti olla oma vartija, jotta jotakin jäisi kuvaakin varten. Tauno Palon kansainvälisen vertailun kestävä hurmurikarisma kannattelee elokuvaa, ja kun tarinan puolivälissä, George de Godzinskyn tunteikkaan musiikin säestäessä, Tauno ja Ansa löytävät toisensa tässäkin elokuvassa, on sodan muisto hetken aikaa vain kaukainen painajainen. Kulkurin valssi on yksi Suomen Filmiteollisuuden tuottamien elokuvien kirkkaimmista jalokivistä ja maisteri Toivo Särkän suuri voimannäyttö sekä tuottajana että ohjaajana.
Ohjaaja: Toivo Särkkä
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Mika Waltari
Kuvaaja: Felix Forsman
Musiikki: George de Godzinsky
Pääosissa: Tauno Palo, Uno Wikström, Laila Jokimo, Regina Linnanheimo, Ansa Ikonen
Ilmestymisvuosi: 1941
Kesto: 104 min

Sunnuntai

Huom. Klikkaa elokuvan nimestä saadaksesi lisätietoja
12:00 Rovaniemen markkinoilla
Rovaniemen markkinoilla on kuuluisa aikalaiskriitikoiden murska-arvioista. Kun lukee niitä, tuntuu kuin jotain pyhää olisi häpäisty, lantusteltu sontaisin kumiteräsaappain, pihkaisin pöksyin ja hiestä märin ruutupaidoin jonkin arvokkaamman elämänmuodon marmorihalleihin: ”Törky on törkyä”, ”Diletanttien työ”, ”Filmitaiteen rikkaruohikko”. Ymmärtävät äänenpainot jäivät kuulumattomiin. Yleisö sen sijaan otti elokuvan karhean hellään syleilyynsä ja jonotti näytöksiin. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että elokuva on käsikirjoittaja Reino Helismaan täsmällisesti tähdätty läimäytys snobbailevan yläluokan persuksille. Se oli lähtölaukaus ”rillumareiksi” vihityn komediagenren voittokululle, joka joissakin muodoissaan on yhä hengissä. Helismaa pisti elokuvaan itsensä likoon kaulaa myöten: Rovaniemen markkinoilla oli hänen ensimmäinen elokuvakäsikirjoituksensa, hän sanoitti kaikki laulut, näytteli yhtä pääosista ja ohjasi kuulemma Jorma Nortimon selän takaa puolet elokuvan kohtauksista!
Ohjaaja: Jorma Nortimo
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Reino Helismaa
Kuvaaja: Pentti Unho, Kauno Laine
Musiikki: Toivo Kärki
Pääosissa: Esa Pakarinen, Jorma Ikävalko, Reino Helismaa, Jorma Nortimo, Veikko Uusimäki
Ilmestymisvuosi: 1951
Kesto: 86 min
14:00 Vain laulajapoikia
Ossi Elstelän ohjaama Vain laulajapoikia ei ole mikään elokuvataiteen merkkipaalu, ja aikalaiset vihjailivatkin sen olevan pelkkä revyyteatteri Punaisen myllyn ylipitkä mainos. Elokuvalla on kuitenkin joskus arvoja, jotka eivät liity välittömästi elokuvataiteeseen. Tässäkin elokuvassa on arvokasta ajankuva – näemme, millainen oli aikanaan helsinkiläinen revyyteatteri Punainen Mylly. Ajankuva on merkittävä samaan tapaan kuin ”Puupääelokuvissa”, joiden runsas ulkokuvamateriaali johtui studiokuluissa säästöihin pyrkivästä tuotantotavasta – tuon ajan ”laatufilmit” sen sijaan esittelivät vain kitsaasti 50-luvun Helsinkiä. Katutason kuvastolle on ollut käyttöä, muun muassa arkkitehtiopiskelijat ovat käyttäneet sitä tutkimusmateriaalinaan. Jos Vain laulajapoikia olisikin vain teatterimainos, niin hyvin se toimisi sellaisenakin: parasta antia kun ovat juuri teatteri ja sen ohjelmanumerot.
Ohjaaja: Ossi Elstelä
Tuotanto: Suomen Filmiteollisuus SF Oy
Käsikirjoittaja: Toivo Kauppinen
Kuvaaja: Kalle Peronkoski, Osmo Harkimo
Musiikki: Toivo Kärki
Pääosissa: Ossi Elstelä, Henry Theel, Pirkko Niemelä, William Markus
Ilmestymisvuosi: 1951
Kesto: 88 min
16:00 Mustat silmät
Mustat silmät (1929) on Valentin Vaalan ensimmäinen elokuva – tai oikeastaan oli. Elokuva kylläkin sai ensi-iltansa Helsingin Pallas- elokuvateatterissa, mutta ohjaaja päätyi myöhemmin vihaamaan tekelettään siinä määrin, että heitti sen ainoan negatiivin kauppatorin Kolera-altaaseen. Muutama lyhyt katkelma elokuvasta on kuitenkin säilynyt, ja yhteen niistä on säveltäjä Vesa Mäkinen tehnyt kolme vaihtoehtoista musiikkia.
Ohjaaja: Valentin Vaala
Tuotanto: O.Y. Fennica A.B.
Käsikirjoittaja: Theodor Tugai, Valentin Vaala
Kuvaaja: Oscar Lindelöf
Musiikki: -
Pääosissa: Theodor Tugai, Regina Ekroth, Valentin Vaala, Thora Steen
Ilmestymisvuosi: 1929
Kesto: 7 min
16:17 Loppusanat
Taiteellinen johtaja Markku Pölönen lausuu festivaalin päätössanat.
chevron-down